Tarjousvaihe

Bridgewiki

Yleistä tarjoamisesta

Tarjoaminen tapahtuu huutokauppatyyliin. Aina pitää siis tehdä korkeampi tarjous kuin aiempi korkein tarjous. Tarjouksessa ilmoitetaan tikkimäärä sekä valtti (tai sen puute). Tarjoamista varten maat on asetettu arvojärjestykseen. Alimmasta ylimpään järjestys on seuraava: risti, ruutu, hertta, pata ja sangi eli valtiton peli.

Pienin mahdollinen tarjous on seitsemän tikkiä. Tällaista tarjousta sanotaan ykköstason tarjoukseksi. Ykköstason tarjouksia ovat 1 risti, 1 ruutu, 1 hertta, 1 pata ja 1 sangi. Koska maksimimäärä tikkejä tikkipelissä on 13, on korkein mahdollinen tarjous myös 13 tikkiä. Tällaiset tarjoukset ovat seiskatason tarjouksia. Tarjouksessa ei suoraan ilmoiteta tikkimäärää vaan tarjoustaso. Tarjoustaso on tikkimäärä vähennettynä kuudella. Siis ykköstason tarjoukset lupaavat seitsemän tikkiä, kakkostason tarjoukset kahdeksan ja niin edelleen.

Mikäli vastustaja on tehnyt toistaiseksi korkeimman tarjouksen, voi omalla vuorollaan myös kahdentaa. Kahdentaminen kertoo epäilystä siitä, ettei vastustaja saisikaan lupaamaansa määrää tikkejä. Vastapuolella on puolestaan oikeus vastakahdentaa, mikäli heidän tarjouksensa on kahdennettu. Aina on mahdollista myös passata eli olla lupaamatta ottaa lisää tikkejä.

Tarjoamisen aloittaa jakaja. Hän voi joko passata, eli jättää tarjoamatta, tai tarjota eli luvata ottaa tikkejä. Jakajan tarjouksen jälkeen tarjousvuoro kiertää myötäpäivään eli aina vasemmalla puolella istuvalle pelaajalle, joka voi joko passata tai tehdä edellistä pelaajaa korkeamman tarjouksen tai tietyissä tilanteissa joko kahdentaa tai vastakahdentaa.

Tarjoaminen jatkuu siihen asti, että kolme pelaajaa peräkkäin passaa. Jokainen pelaaja saa kuitenkin vähintään yhden tarjousvuoron. Ensimmäisellä kierroksella siis myös jakajan oikealla puolella istuva pelaaja saa tarjota, vaikka kaikki kolme muuta pelaaja ensin passaisivat.

Kun tarjoaminen päättyy, määräytyy pelinviejä. Pelinviejä on aina jompikumpi siitä parista, joka teki korkeimman tarjouksen. Näistä kahdesta pelinviejä määräytyy sen mukaan, kumpi tarjosi pelattavaa maata tai sangia ensin. Jos tarjoussarja meni 1♠ - Pas - Pas - Pas, tulee jakajasta pelinviejä peliin 1♠ (7 tikkiä kun pata on valttia). Jos taas tarjoussarja menisi 1♣ - Pas - 1♥ - Pas - 2♥ - Pas - Pas - Pas, tulisi jakajan parista pelinviejä sitoumukseen 2♥ (8 tikkiä kun hertta on valttia). Jakaja kyllä teki korkeimman tarjouksen, mutta koska hänen partnerinsa tarjosi herttaa ensin, tulee partnerista pelinviejä.

Kun tarjousvaihe on päättynyt, ja pelinviejä on selvillä, alkaa tikkipeli.

Vaikka tarjoaminen tapahtuu huutokauppatyyliin, on bridgessä merkitystä myös sillä, kuinka korkealle tarjoaa. Välttämättä ei kannata tyytyä pieneen tarjoukseen, vaikka silläkin saisi pelin omalle puolelle. Jaosta saatava pistemäärä riippuu siitä, kuinka korkealle tarjosi. Pistemäärä kasvaa oleellisesti, jos tarjoaa ja pelaa kotiin täyspelin. Lisäksi bonuspisteitä saa slammeista eli kuutostason (pikkuslammi) ja seiskatason (isoslammi eli Grand Slam) peleistä.

Tarjoussysteemit ja pistelasku

Bridgeen on kehitetty lukuisia tarjoussysteemejä. Niiden idea perustuu oikeastan siihen, että useimmiten ainakin toisella pareista on mahdollisuus pelata vähintään 2 tai 3-tason peli kotiin. Niinpä tarjoaminen perustuukin olettamukseen, että partnerillakin olisi hieman apuja. Tarjoukseen 1 pata ei siis tarvitsekaan olla itsellä niin hyviä kortteja, että voisi varmasti luvata saavansa 7 tikkiä patapelissä.

Tarjoussysteemejä on lukemattomia. Yleisimmin pelataan luonnollisia tarjoussysteemejä. Niissä jonkin maan tarjoaminen lupaa kortteja kyseisessä maassa. Toisaalta voidaan pelata myös keinotekoisia systeemejä. Niissä tarjous ei välttämättä lupaakaan kortteja tarjotussa maassa - ainakaan alhaisen tason tarjous. Lähtökohtanahan on, että yleensä voidaan tarjota ainakin kahden tasolle. Niinpä alimmat tarjoukset voivat luvata kortteja jossakin muussa maassa kuin tarjotussa, kunhan myöhemmin tarjotaan pitkää maata.

Tarjoamiseen on avuksi kehitetty pistelaskumenetelmä. Siinä ässistä lasketaan 4, kuninkaista 3, rouvista 2 ja sotamiehistä 1 arvopiste. Kaikkiaan pakassa on 40 pistettä. Pisteiden avulla voidaan arvioida, kuinka monta tikkiä pari voisi saada tikkipelissä. Esimerkiksi on arvioitu, että saadakseen kotiin alimman täyspelin, kolme sangia, pitää parilla yhteensä olla vähintään 26 |arvopistettä. Pistelasku on vain apuväline käden voiman arviointiin. Joskus tervettä järkeä käyttämällä voi päästä oikeampaan lopputulokseen. Toisaalta arvopisteillä ei ole mitään tekemistä jaosta parin saamiin bridgen pistelasku pisteisiin.

Yleensä tarjoussysteemit ja pistelasku kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkiksi perussysteemissä avaustarjous 1♠; lupaa 13-21 pistettä ja vähintään 4 korttia pataa.